Marraskuu 2019
Vaikea masennus. Itken ahistusta ja pahaa oloa kippurassa veljen vessan lattialla. Tunsin lähinnä häpeää, tuskaa, toivottumuutta, yksinäisyyttä ja epätoivoa. Mieli oli täynnä itsemurha-ajatuksia. Toivoin ettei miun tarviis herätä seuraavana aamuna tähän painajaiseen.
Huhtikuu 2021
Ei masennusta. Takana on 1,5 vuotta psykodynaamista psykoterapiaa. Oon onnellinen ja tyytyväinen elämääni. Miulla on paljon unelmia. Opiskelen ammattikorkeakoulussa itelleni toista ammattia. Miulla on paljon harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita joista inspiroidun ja joihin koen intohimoa. Miun ympärillä on paljon rakkaita ihmisiä. Rakastan elää ja ennen kaikkea rakastan itseäni.
Saan olla itestäni ylpee joka ikinen päivä.
Toipuminen/parantuminen sairaudesta ei oo koskaan suoraviivaista nousukiitoa. Tulee takapakkeja, huonoja päiviä tai jopa viikkoja. Mut nekin menee ohi ajan kanssa, lupaan!
Listasin muutamia asioita joitten avulla koen auttaneen masennuksesta toipumisessa:
- ammatin vaihdolla
- sairaslomalla
- lääkityksellä
- ammattiavun vastaanottamisella
- terapialla
- lapsuuden traumojen käsittelyllä
- itkemällä
- kaikkien tunteiden hyväksymisellä
- Itsetutkiskelulla
- itsemyötätunnon- opettelulla
- takapakkien hyväksymisellä
- liikunnalla
- läheisten tuella
- terveellisellä ruokavaliolla
- 8 h:lla unta yössä vähintään
- selfhelp-kirjallisuudella
- mielenterveystalo.fi- harjoitteilla
- uuden ammatin opiskelulla
- myrkyllisten ihmissuhteiden katkaisemisella
Oon tehny tottakai ite kaiken työn, mut en oo joutunut tekemään sitä yksin. Oon saanu apua ja tukea Siun soten mielenterveyspalveluista, te-toimistosta, kelasta,vervestä ja psykoterapiasta.
Jos pohjalta kiipeäminen 'huipulle' on ollu mahdollista miulle, niin se on mahdollista kelle vaan! Ethän jää ongelmies kanssa yksin💚
-Nuhaisin terveisin Milla-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti